Koodarista metallialalle ja takaisin – Jarkon tarina

Jarkko on ohjelmistokehittäjä ja Buutin kouluttaja, joka on aloittanut koulutusuransa Buutti Educationilla lokakuussa 2022. Jarkon mielenkiinnonkohteisiin kuuluu erityisesti graafinen käyttöliittymäsuunnittelu ja parhaan mahdollisen käyttäjäkokemuksen tarjoaminen. Vapaa-ajallaan hän harrastaa laskuvarjohyppäämistä ja toimii lajissa kouluttajana. Jarkko kouluttaa niin aloittelevia kuin kokeneempiakin hyppääjiä ja järjestää mm. pelonhallintakursseja hyppäämiseen liittyen. 

Äkkiseltään ajateltuna laskuvarjohyppääminen ja ohjelmistokehitys poikkeavat toisistaan todella paljon. Jarkko on kuitenkin löytänyt paljon yhtäläisyyksiä hyppääjien ja koodarien kouluttamisesta. 

Mitä yhteistä on koodaamisella ja laskuvarjohyppäämisellä?

”Koodareita on monenlaisia. Toiset keskittyvät laiteläheiseen ohjelmointiin, toisia taas kiinnostaa web-ohjelmointi. Myös laskuvarjohyppäämisessä on monia toisistaan täysin poikkeavia alalajeja, jotka vaativat ihan erilaisten asioiden opettelua. Molemmissa opetellaan ensin alkeet, jonka jälkeen alkaa vasta hahmottamaan mitä oikeasti ollaan tekemässä ja mihin suuntaan itsellä on halu ja motivaatio kehittyä. Molemmissa vaaditaan myös paljon teorian opiskelua, mutta  varsinainen osaamisen kehittyminen tapahtuu vasta kun päästään tekemään käytännössä asioita.

Millainen tausta sinulla on, mitä olet opiskellut ja tehnyt aikaisemmin urallasi?

”Alunperin opiskelin tietojenkäsittelytieteitä yliopistossa, mutta lähdin rahan takia metalliteollisuuteen töihin. Olin alalla pitkään työntekijänä ja myöhemmin esihenkilönä, ja työskentelin tuotannossa ja laboratoriossa. Esihenkilötehtävissä pääsin käsiksi eri tietojärjestelmiin ja sain näin ollen käytännön kokemusta siitä, miten suuri vaikutus tuottavuuteen on hyvin tehdyllä ohjelmistolla. Käyttöliittymät ja käyttäjäkokemus kiinnostaa siitä syystä.

”Vakaumus ja kutsumus on kuitenkin aina ollut tekkihommia kohtaan, joten hakeuduin lopulta takaisin IT-alalle. Törmäsin töitä hakiessa Buutin ja TE-palveluiden yhteistuumissa järjestämään työvoimakoulutukseen, johon lopulta pääsin mukaan. Koulutuksen jälkeen työskentelin in-house -projekteissa ja konsulttina. Nyt ollaan tässä.

Jarkko on toiminut Buutilla useammassa koulutuksessa kouluttajana ja osallistunut koulutusten organisointiin ja yleiseen kehitystyöhön. Opiskelijoiden ohjelmointiosaamisen lähtötaso on vaihdellut koulutuskohtaisesti täysin aloittelijasta jo kehittyneempään koodariin. Jarkon tämänhetkiset työtehtävät sisältävät uraansa aloittelevien koodareiden kouluttamista, oppimateriaalien valmistelua, tehtävien tarkastamista ja näissä avustamista sekä palautteen antamista. 

Millainen kouluttaja olet?

”Oon halunnut pitää harjoitustöissä yllä tiettyjä standardeja, ottaen kuitenkin aina huomioon opiskelijan lähtötason. Opiskelija voi luottaa siihen, että kun hän menee töihin, hän ei saa palautetta huolimattomasta työstä, vaan hänen tapansa koodata on ammattimainen. 

”Jaksan viilata pilkkua. Sillä on esimerkiksi väliä miten missäkin ohjelmointikielessä koodi muotoillaan ja vaikkapa sulkumerkit ja rivinvaihdot tehdään. Iso kokonaisuus syntyy yksityiskohdista, kun nämä on tehty hyvin, niin kokonaisuus toimii. Kun yksityiskohdat on kunnossa, niin se on yksi este vähemmän työelämässä. 

Kouluttajana Jarkko luonnehtii lisäksi itseään kehitysorientoituneeksi henkilöksi, joka pyrkii kehittämään prosesseja niin, että asiat voidaan tehdä tehokkaammin ja paremmin. Vastapainoksi tarkkuudelle ja tiukkuudelle Jarkko pyrkii olemaan aina oma itsensä. 

”Ihan sama oonko itse haastateltavana vai pitämässä esitelmää, luentoa tai pelonhallintakurssia, en vedä eri paitaa päälle eri tilaisuuksiin. Luonne ja puhetyyli pysyy samana olinpa sitten pitämässä uusille opiskelijoille luentoa tai kävelisipä Sauli Niinistö vastaan. Olen oma itteni kaikissa tilanteissa.

Työssä Jarkon mielestä parasta on se, että omalla työpanoksellaan hän pääsee auttamaan opiskelijoita heidän koodausurillaan eteenpäin. Alan yritykset hakevat pääsääntöisesti senior kehittäjiä riveihinsä, joten työnsaanti voi olla vaikeaa henkilölle, jolla ei ole alan työkokemusta ja devaaminen kuitenkin kiinnostaa. Jarkonkin kohdalla Buutin ja TE-palveluiden järjestämä työvoimakoulutus avasi portit työelämään.

Minkä vinkin antaisit uransa alkuvaiheessa olevalle koodarille tai alanvaihtajalle, joka miettii IT-alalle siirtymistä?

”Ehkä semmoinen vinkki, että kannattaa tehdä omia projekteja. Sitä omaa vapaa-aikaa pitää käyttää koodaamisen harjoitteluun. Jos on jokin työpaikka, jonka sivuilla on listattu eri teknologioita, kannattaa poimia sieltä itseään kiinnostavimmat ja tehdä aiheesta jokin pikkuprojekti. Jos jaksaa kaivella, niin yleensä aina löytyy ilmaisia tutoriaaleja aiheeseen liittyen. Projektin voi rakentaa esimerkiksi oman harrastuksen tai jonkin muun itselle tärkeän aiheen ympärille. Tällöin oppii tosi paljon.

”Kannattaa myös tunnustella, että onko innostunut ohjelmoinnista ja onko valmis käyttämään aikaansa tämän äärellä. Jos on halukas käyttämään omaa aikaansa ja tekeminen tuntuu mukavalta vapaa-ajalla, on oikealla alalla. Musta tää on tosi vahvasti kutsumuksellista hommaa.